Olen blogaillut jo suunnassa jos toisessakin, blogit ovat aina keskittyneet tiukasti yhteen aiheeseen. Milloin käsitöihin, milloin olueen, milloin ruokaan ja milloin työelämään. Blogit eivät kuitenkaan ole tarjonneet minulle sitä mitä olen hakenut - täyttä vapautta tuotaa suodattamattomia ajatuksia ja arkipäivää ilman, että mietin tarkasti kaiken julkaisemani.

Ajattelin siis lähestyä koko blogaamista toisella tavalla - täysin anonyymisti ja avoimena. Kuvia on siis todennäköisesti harvassa tietoisesti - pyrin pitämään identiteettini arvoituksena tietoisesti. Toki on mahdollista, että tutut voivat tämän tunnistaa. Alusta on tietoisesti valittu Vuodatus.netiksi - ehkä nimi jo kertoo kaiken. Annetaan tämän olla minun julkinen henkilökohtainen päiväkirja, johon voin ajatuksiani juoksuttaa, ilman että perhe, työ tai mikään mukaan itseään tunnistaa. 

Teksit tuskin ovat pitkiä - eihän nykyisin kukaan jaksa pitkää materiaalia lukea, mutta katsotaan josko sitä tästä jotain syntyisi.